Säännöt

PAIMION MARTTAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT


Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1. §

Yhdistyksen nimi on Paimion Marttayhdistys ry. Sen kotipaikka on Paimio, ja se kuuluu jäsenenä asianomaiseen marttapiiriin.

 

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2. §

Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta ja kansalaisvaikuttamista. Yhdistys toimii marttajärjestön arvojen, strategioiden ja toimintasuunnitelmien mukaisesti, yhdistää jäseniään ja muita yhdistyksen toimintaan osallistuvia, vaikuttaa paikallisella tasolla elinolojen parantamiseksi, tarjoaa jäsenille, luottamushenkilöille ja muille kiinnostuneille mahdollisuuksia marttatoimintaan ja itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

 

3. §

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa järjestämällä neuvontaa, koulutusta ja monipuolista jäsentoimintaa.

Yhdistys järjestää kotitalousneuvontaa ja tekee aloitteita toi­mialaansa kuuluvis­ta asioista.

Yhdistyksellä on oikeus omistaa toimintaansa varten tar­peel­lisia kiinteistöjä. Se voi toimintansa tukemiseksi harjoittaa ravitsemistoimintaa, myydä tarkoituksensa toteuttamiseen liittyviä neuvontapalveluita sekä neu­vonta- ja järjestömateriaalia ja harjoittaa muuta välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä lisäksi muuta taloudellisesti pienimuotoista toimintaa.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittö­män talou­dellisen ansion hankkiminen siihen osallisille, eikä sen toi­minta saa muutenkaan olla pää­asial­lisesti taloudel­lista laa­tua.

 

4. §

Yhdistys on po­liit­tisista puolueista riippumaton.

 

Jäsenet

5. §

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Hän suorittaa liiton kokouksen määräämän jäsen­mak­sun, johon sisältyy jäsenlehti.  Jäsenmaksu käsittää jäsenmaksuosuuden ja jäsenlehtiosuuden. Yhdis­tyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet.

Perhejäseneksi voi liittyä yli 15-vuotias, samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa asuva henkilö.

Varsinainen jäsen voi halutessaan siirtyä seniorijäseneksi seuraavan vuoden alusta, kun hän on täyttänyt 75 vuotta, jos hän on ollut marttayhdistyksen jäsen vähintään 25 vuotta.

Perhejäsen ja seniorijäsen maksavat vain liiton määräämän jäsenmaksuosuuden, eivätkä he silloin saa jäsenlehteä.

Nuorisojäseneksi voi liittyä jokainen 15-25 -vuotias henkilö sekä huoltajan suostumuksella myös alle 15-vuo­tias henkilö. Äänioikeutta ei alle 15-vuotiaalla kuiten­kaan ole. Nuorisojä­sen ei maksa jäsenmaksua eikä hän saa jäsenlehteä.

Marttayhdistyksen varsinainen jäsen voi liittyä toissijaiseksi jäseneksi toiseen marttayhdistykseen. Tällöin hän maksaa liiton määräämän toissijaisen jäsenen jäsenmaksun suoraan toissijaiselle marttayhdistykselle. 

Toissijaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta toissijaisessa marttayhdistyksessä.

Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen marttatoiminnassa ansioi­tuneita jäseniä. Heidän kutsumisestaan päättää yhdistyksen kokous. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Yhdistys vastaa omien kunniajäsentensä jäsenmaksuista.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsen ei ole vuoden loppuun mennessä maksanut erääntynyttä jäsenmak­suaan, hallitus katsoo hänet eronneeksi yhdistyksestä vuoden lopussa.

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka ei toimi järjestön tavoitteiden mukaisesti.

 

Yhdistyksen hallinto

6. §

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous.
Toimeenpanevana elime­nä on yhdis­tyksen hallitus.

 

Yhdistyksen kokoukset

7. §

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä, seniorijäsenellä sekä yli 15-vuotiaalla perhejäsenellä ja nuorisojäsenellä sekä puhe- että äänivalta.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla ennakkoon ilmoittautumalla.

Vuosikokous pidetään joka vuosi maaliskuun loppuun mennes­sä. Hallitus kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle, jos katsoo sen tarpeelli­seksi, kokous niin päättää tai jos vähintään 1/10 yhdistyk­sen äänioikeute­tuista jäsenistä sitä kir­jallisesti erityi­sesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Hallitus toimittaa kutsun vuo­si- ja ylimää­räisiin kokouksiin sekä tiedot käsitel­tävistä asioista yhdistyksen jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää ilmoittamalla kokouksesta yhdistyksen verkkosivuilla tai lehti-ilmoituksella yhdistyksen toiminta-alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä tai jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

Jos säännöissä ei ole toisin määrätty, yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

8. §

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

-         Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat sekä ääntenlaskijat.

-         Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja pää­tösval­tai­suus.

-         Hyväksytään kokouk­­­­­sen työjärjes­tys.

-         Esitetään yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä ka­lente­ri­vuodelta ja päätetään siitä.

-         Esitetään yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä kalenterivuo­delta ja tilintarkastajien / toiminnantarkastajien siitä antama lausunto.

-         Päätetään tilinpäätöksen vahvista­mises­ta ja vastuuvapauden myöntämises­tä.

-         Käsitellään hallituksen esitys toi­min­tasuun­nitel­maksi ja päätetään siitä.

-         Käsitellään hallituksen esitys ta­lousar­vioksi ja päätetään siitä.

-         Joka toinen vuosi valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi näiden sääntö­jen 10. §:ssä määrätyllä tavalla. Toimikausi alkaa välittömästi vuosikokouksen päätyttyä.

-         Päätetään hallituksen jäsenmäärä ja valitaan jäsenet yhdis­tyk­sen hallitukseen erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 10. §:ssä määrätyllä tavalla. Toimikausi alkaa välittömästi vuosikokouksen päätyttyä.

-         Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan vuoden hallintoa ja tilejä. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja tai varatilintarkastaja.

-         Käsitellään asiat, jotka joku jäsen on vähintään kolme viikkoa ennen kokousta kirjallisesti hallituk­selle esittänyt.

-         Käsitellään muut hallituksen esittämät asiat.


9. §                                                  

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka ko­kouskutsus­sa on mainittu sekä ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain ja näiden sääntöjen määräykset.


Yhdistyksen hallitus

10. §

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu puheen­johtaja ja 4, 6, 8 tai 10 jäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi ker­rallaan ja hänet voidaan valita enintään neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä kahdeksi ­vuo­deksi siten, että puolet kerrallaan on ero­vuorossa.

Tämä määrätään ensim­mäi­sellä kerralla arvalla. Hal­li­tuksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä enintään neljäksi pe­räkkäiseksi toimikaudeksi. Tämän lisäksi henkilö voi toimia puheenjohtajana yhtäjaksoisesti enintään neljä toimikautta.

Hallituksen toimikausi alkaa vuosikokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan vuoden vuosikokouksen päättymiseen asti.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapu­heenjohtajan vuodeksi kerrallaan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen kokous on päätösval­tainen, kun siitä on ilmoitettu kai­kille jäsenille ja läsnä on hallituksen puheenjohtaja tai varapu­heen­joh­taja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi ääni ja asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka tarkastetaan seuraavassa kokouksessa.

 

11.§

Hallitus

-         hoitaa lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti yhdistyksen asioita.

-         huolehtii siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

-         edustaa yhdistystä

-         hyväksyy jäsenet ja vastaa jäsentietojen toimittamisesta järjestön jäsenluetteloon

-         määrää vuosikokouksen ja tarvittaessa ylimääräisen kokouksen ajan ja paikan, valmistelee niihin tulevat asiat, kutsuu ko­koukset koolle ja panee täytän­töön yhdistyksen kokouk­sen päätökset

-         laatii yhdistyksen vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, talous­arvio­esityksen sekä toimintasuunnitel­man ja esittää ne vuosi­kokoukselle

-         lähettää Marttaliitolle ja piirille toiminnan ja talouden suunnittelun, ohjauksen ja raportoinnin edellyttämiä tietoja ja toimintatilastoja annetun ohjeistuksen mukaisesti

-         huolehtii tarvittavista viranomaisilmoituksista ja muista velvoitteista.

 

Nimenkirjoittajat

12. §

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä
sihteerin tai muun hallituksen nimeämän henkilön kanssa.

 

Tilikausi

13. §

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

 

Sääntöjen muutokset ja yhdistyksen purkaminen

14. §

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen ko­kous. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan vähintään 2/3 annetuista äänistä. Sääntöjen muuttaminen edellyttää piirin hyväksyntää.

Yhdistyksen purkamiseen tarvitaan päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa purkamispäätös on saanut vähintään ¾ annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

 

15. §

Jos yhdistys puretaan, sen jäljelle jääneet varat on luovutettava sille marttapiirille, jonka jäsen yhdistys on. 

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti