PAIMION MARTTAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT
Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
1. §
Yhdistyksen nimi on Paimion Marttayhdistys ry.
Sen kotipaikka on Paimio, ja se kuuluu jäsenenä asianomaiseen marttapiiriin.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
2. §
Martat on
kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä
kotitalouden arvostusta ja kansalaisvaikuttamista. Yhdistys toimii
marttajärjestön arvojen, strategioiden ja toimintasuunnitelmien mukaisesti, yhdistää jäseniään ja muita yhdistyksen toimintaan
osallistuvia, vaikuttaa paikallisella tasolla elinolojen parantamiseksi,
tarjoaa jäsenille, luottamushenkilöille ja muille kiinnostuneille
mahdollisuuksia marttatoimintaan ja itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen
vaikuttamiseen.
3. §
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa järjestämällä neuvontaa, koulutusta ja
monipuolista jäsentoimintaa.
Yhdistys järjestää kotitalousneuvontaa ja tekee aloitteita toimialaansa kuuluvista asioista.
Yhdistyksellä on oikeus omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä. Se voi toimintansa tukemiseksi harjoittaa ravitsemistoimintaa, myydä tarkoituksensa toteuttamiseen liittyviä neuvontapalveluita sekä neuvonta- ja järjestömateriaalia ja harjoittaa muuta välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä lisäksi muuta taloudellisesti pienimuotoista toimintaa.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille, eikä sen toiminta saa muutenkaan olla pääasiallisesti taloudellista laatua.
4. §
Yhdistys on poliittisista puolueista riippumaton.
Jäsenet
5. §
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt
henkilö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Hän suorittaa liiton
kokouksen määräämän jäsenmaksun, johon sisältyy jäsenlehti. Jäsenmaksu käsittää jäsenmaksuosuuden ja
jäsenlehtiosuuden. Yhdistyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet.
Perhejäseneksi voi liittyä yli 15-vuotias, samassa taloudessa
varsinaisen jäsenen kanssa asuva henkilö.
Varsinainen jäsen voi halutessaan siirtyä seniorijäseneksi seuraavan vuoden alusta, kun hän on täyttänyt 75 vuotta, jos hän on ollut marttayhdistyksen jäsen vähintään 25 vuotta.
Perhejäsen ja seniorijäsen maksavat vain liiton määräämän jäsenmaksuosuuden, eivätkä he silloin saa jäsenlehteä.
Nuorisojäseneksi voi liittyä jokainen 15-25 -vuotias henkilö sekä huoltajan suostumuksella myös alle 15-vuotias henkilö. Äänioikeutta ei alle 15-vuotiaalla kuitenkaan ole. Nuorisojäsen ei maksa jäsenmaksua eikä hän saa jäsenlehteä.
Marttayhdistyksen varsinainen jäsen voi liittyä toissijaiseksi jäseneksi toiseen marttayhdistykseen. Tällöin hän maksaa liiton määräämän toissijaisen jäsenen jäsenmaksun suoraan toissijaiselle marttayhdistykselle.
Toissijaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta toissijaisessa
marttayhdistyksessä.
Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen marttatoiminnassa ansioituneita jäseniä. Heidän kutsumisestaan päättää yhdistyksen kokous. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Yhdistys vastaa omien kunniajäsentensä jäsenmaksuista.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jos jäsen ei ole vuoden loppuun mennessä maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan, hallitus katsoo hänet eronneeksi yhdistyksestä vuoden lopussa.
Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka ei toimi järjestön tavoitteiden mukaisesti.
Yhdistyksen hallinto
6. §
Yhdistyksen
päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja
ylimääräinen kokous.
Toimeenpanevana elimenä on yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen kokoukset
7. §
Yhdistyksen kokouksessa on kullakin yhdistyksen varsinaisella jäsenellä,
kunniajäsenellä, seniorijäsenellä sekä yli 15-vuotiaalla perhejäsenellä ja
nuorisojäsenellä sekä puhe- että äänivalta.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla ennakkoon ilmoittautumalla.
Vuosikokous pidetään joka vuosi maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle, jos katsoo sen tarpeelliseksi, kokous niin päättää tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallitus toimittaa kutsun vuosi- ja ylimääräisiin kokouksiin sekä tiedot käsiteltävistä asioista yhdistyksen jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää ilmoittamalla kokouksesta yhdistyksen verkkosivuilla tai lehti-ilmoituksella yhdistyksen toiminta-alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä tai jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Jos säännöissä ei ole toisin määrätty, yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
8. §
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-
Valitaan kokoukselle
puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat sekä ääntenlaskijat.
-
Todetaan
kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.
-
Hyväksytään
kokouksen työjärjestys.
-
Esitetään
yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä kalenterivuodelta ja päätetään siitä.
-
Esitetään
yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien /
toiminnantarkastajien siitä antama lausunto.
-
Päätetään
tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
-
Käsitellään
hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja päätetään siitä.
-
Käsitellään
hallituksen esitys talousarvioksi ja päätetään siitä.
-
Joka toinen
vuosi valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi näiden sääntöjen
10. §:ssä määrätyllä tavalla. Toimikausi alkaa välittömästi vuosikokouksen
päätyttyä.
-
Päätetään
hallituksen jäsenmäärä ja valitaan jäsenet yhdistyksen hallitukseen
erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 10. §:ssä määrätyllä tavalla. Toimikausi
alkaa välittömästi vuosikokouksen päätyttyä.
-
Valitaan yksi
tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan vuoden
hallintoa ja tilejä. Jos valitaan vain yksi
toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja, on lisäksi valittava
varatoiminnantarkastaja tai varatilintarkastaja.
-
Käsitellään
asiat, jotka joku jäsen on vähintään kolme viikkoa ennen kokousta kirjallisesti
hallitukselle esittänyt.
-
Käsitellään
muut hallituksen esittämät asiat.
9. §
Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain ja näiden sääntöjen määräykset.
Yhdistyksen hallitus
10. §
Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4, 6, 8 tai 10 jäsentä.
Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja hänet voidaan valita enintään neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä kahdeksi vuodeksi siten, että puolet kerrallaan on erovuorossa.
Tämä määrätään ensimmäisellä kerralla arvalla. Hallituksen jäsen voidaan
valita tehtäväänsä enintään neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämän lisäksi
henkilö voi toimia puheenjohtajana yhtäjaksoisesti enintään neljä toimikautta.
Hallituksen toimikausi alkaa vuosikokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan vuoden vuosikokouksen päättymiseen asti.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun siitä on ilmoitettu kaikille jäsenille ja läsnä on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallituksen kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi ääni ja asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka tarkastetaan seuraavassa kokouksessa.
11.§
Hallitus
-
hoitaa lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan
huolellisesti yhdistyksen asioita.
-
huolehtii siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja
varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
-
edustaa yhdistystä
-
hyväksyy jäsenet ja vastaa jäsentietojen
toimittamisesta järjestön jäsenluetteloon
-
määrää vuosikokouksen ja
tarvittaessa ylimääräisen kokouksen ajan ja paikan, valmistelee niihin tulevat
asiat, kutsuu kokoukset koolle ja panee täytäntöön yhdistyksen kokouksen
päätökset
-
laatii yhdistyksen vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, talousarvioesityksen sekä toimintasuunnitelman
ja esittää ne vuosikokoukselle
-
lähettää Marttaliitolle ja piirille toiminnan
ja talouden suunnittelun, ohjauksen ja raportoinnin edellyttämiä tietoja ja
toimintatilastoja annetun ohjeistuksen mukaisesti
-
huolehtii tarvittavista
viranomaisilmoituksista ja muista velvoitteista.
Nimenkirjoittajat
12. §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä
tai jompikumpi yhdessä
sihteerin tai muun hallituksen nimeämän henkilön kanssa.
Tilikausi
13. §
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Sääntöjen muutokset ja yhdistyksen purkaminen
14. §
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntöjen
muuttamiseen vaaditaan vähintään 2/3 annetuista äänistä. Sääntöjen muuttaminen
edellyttää piirin hyväksyntää.
Yhdistyksen purkamiseen tarvitaan päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa purkamispäätös on saanut vähintään ¾ annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta.
15. §
Jos yhdistys puretaan, sen jäljelle jääneet varat on luovutettava sille marttapiirille,
jonka jäsen yhdistys on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti